Hedvig Charlotta Cronstedt nimitettiin hovineidoksi Pietarissa vuonna 1811, samalla tavoin kuten monet muutkin suomalaiset aatelisnaiset, joiden isiä keisari halusi palkita. Suomi oli vähän aikaa ennen tätä liitetty autonomisena suurruhtinaskuntana Venäjään Ruotsin luovuttaessa alueen niin sanotun Suomen sodan (1808–09) jälkeen voittajamaalle.
Hedvig Charlotta Cronstedt. Kuva: SOV.
Käytännössä vain osa hovineidoista asui pysyvästi Pietarissa – heidän tehtävänä oli lähinnä toimia apuvoimana keisarillisten Suomenvierailujen aikana. On siis todennäköistä, että Hedda oleskeli usein vanhempiensa, Carl Olof Cronstedtin ja Beata Sofian (o.s. Wrangel), Herttoniemen kartanossa. Heddan sanotaan olleen kaunis ja miellyttävä nuori nainen, joka houkutteli monta ystävää kartanolle. Museossa on hopeinen pesuvati ja –kannu, jotka Hedda sai nimityksensä johdosta. Ne valmistettiin Tukholmassa vuonna 1811.
Vuonna 1819 Hedda avioitui Johan Abraham Stjernschantzin (1787–1864) kanssa. Johan omisti lukuisia kartanoita, muun muassa Haikon ja Kilpilahden Itä-Uudellamaalla. Hedda lienee kuitenkin ollut myös Herttoniemessä kartanon siirryttyä heidän omistukseensa. Pari oli lapseton ja lopulta he myivät Herttoniemen kartanon porvari Carl Bergbomille vuonna 1859. Heddan maallinen taival päättyi Myllylän kartanolla Elimässä vuonna 1868.
Heddasta, Beata Sofiasta ja muista museon historian naisista voi kuulla lisää meidän erikoisopastuksella, joka käsittelee naishistoriaa. Opastus maksaa 250 euroa (sis. 0 % alv.) enintään 25:n hengen ryhmälle, ja opastuksen voi varata s-postitsetai puhelimitse (040-1526185). Lisäksi Hedda on eräs päähenkilöistä DOT:in tämän kevään aikamatkalla. Aikamatkoja voi varata DOT:ilta s-postitse. Sydämellisesti tervetuloa ottaamaan meihin yhteyttä!
Työryhmä, joka 2019–20 on kehittänyt naishistoriallista erikoisopastusta Herttoniemen kartanon museossa, on koostunut muun muassa seuraavista henkilöistä: Eva Ahl-Waris, Daniela Foudgstedt, Astrid Nurmivaara ja Ralf Palmgren.