Herttoniemen kartanon päärakennus. Kuva: SOV.
Herttoniemen kartanon päärakennus sai nykyisen ilmeensä vuonna 1815, jolloin Carl Olof Cronstedt oli hankkinut kartanon itselleen ja halusi antaa residenssilleen muodikkaan ilmeen. Nykyinen julkisivun suunnitteli arkkitehti Pehr Granstedt, joka samoihin aikoihin vastasi monen kivikaupungin suunnitelmista Helsingistä antaen kaupungille sen uusklassisen ilmeen.
Alkuperäinen päärakennus sijaitsi etelämpänä tiluksilla ja se oli kaksikerroksinen punamullattu puurakennus. Tämän rakennuksen pohjoispuolella rakennettiin kivinen yksikerroksinen rakennus, jota kutsuttiin nimellä ”Brännhuset”, koska paikallisen fajanssitehtaan polttouunit sijaitsivat täällä.
Miten sitten tehdas sai alkunsa? ”Epäaidon posliinin valmistukseen tarkoitettu tehdas” perustettiin nimittäin tänne upseeri Bengt von Spångenin omistaessa kartanon: ”En Fabrique till förfärdigande af oäckta Porcellainer”. Lupa tehtaan perustamiseen annettiin 26. toukokuuta 1762 ja yhtiö perustettiin 30 osakkeella, joista von Spången omisti kolmanneksen. Muut osakkeenomistajat olivat muun muassa Augustin Ehrensvärd ja Johan Sederholm muiden ansiokkaiden helsinkiläisporvareiden ohessa. ”Polttimotalo” rakennettiin näin ollen niin sanotulle Jägarbackenille ja rakennuksen tuli toimia tehtaana. Johan Sederholm osti sittemmin kartanon, mutta tehdas jatkoi edelleen toimintaansa.
Cronstedt antoi myöhemmin muuttaa tämän rakennuksen uudeksi päärakennukseksi kahdessa kerroksessa. Itse tehdas jatkoi tuotantoaan vuoteen 1845 asti. Vuosina 2005-07 tehtiin arkeologisia kaivauksia rakennuksen vieressä ja löydettiin kaakeli- ja keramiikkapaloja punasavesta, joka oli ajalle tyypillinen materiaali. Tanja Rönkkö on kirjoittanut keramiikasta gradunsa. Kyse on arkisten esineiden tuotannosta, kuten lautasista, kattotiileistä ja ruukuista sekä kaakeliuunien kaakeleista. Myytiinkö keramiikka Helsingin kasvavassa kaupungissa? Tämä on Rönkön mukaan mahdollista. Ainakin tiedetään, että keramiikkaa vietiin myytäväksi Helsinkiin muun muassa vuonna 1793. Tehtaan polttouuni sijaitsee edelleen päärakennuksen kellarissa.
1. kerroksen punainen salonki oli alunperin osa fajanssitehtaan rakennusta. Kuva: SOV.
Mikäli kiinnostuit aiheesta, siitä voi lukea lisää Rönkön gradusta sekä historiikistamme:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård. Från säterier till museum. Svenska Odlingens vänner i Helsinge r.f.: Helsingfors.
Rönkkö, Tanja 2012: PIXE-analyysin käyttö arkeologisten keramiikka-aineiston tutkimuksessa. Tapaustutkimuksena Herttoniemen keramiikkatehdas (1762-1845). Pro gradu-tutkielma, arkeologia. Helsingin yliopisto. Julkaisematon.