Miehet Herttoniemen kartanon julksivujen taustalla

01.08.2020 klo 09:52
Herttoniemen kartanon 1800-luvulla uusklassiseen tyyliin toteutetut rakennukset ovat kahden tunnetun arkkitehdin käsialaa: Pehr Granstedtin ja Carl Ludvig Engelin. Ketkä olivat nämä miehet, ja mitä muita tunnettuja rakennuksia he ovat suunnitelleet? Lue lisää alla!

P. Granstedt

Luutnantti ja arkkitehti Pehr Granstedt (1764–1828) syntyi Ruotsin Karlskronassa. Hän toimi sotaväessä ja Ruotsin fortifikaatiotoimen (Fortifikationsverketin) virkamiehenä. 1790-luvulta alkaen hän toimi Hangon varuskunnan rakennustöissä ja myöhemmin Viaporissa (Suomenlinnassa) ja lopulta Helsingissä. Venäjän armeija vangitsi Granstedtin Suomen sodassa 1808 ja hän työskenteli Kuopiossa sodan jälkeen vuonna 1810. Granstedt jäi Suomeen työskennelläkseen siviilissä arkkitehtina. Vuonna 1814 hän asettui perheineen Hlesinkiin ja sai kaupungininsinöörin viran vuonna 1818. Granstedt oli kaikkien aktiivisimpien arkkitehtien joukossa suunnittelemassa uusklassisia kivirakennuksia Helsinkiin. Hän suunnitteli monta rakennusta Pohjoisesplanadilla, esim. Heidenstrauchin palatsin (Pohjoisesplanadi 1), joka toimii nykyään Presidentinlinnana, sekä Goveniuksen talon / Hotelli Kleineh (1819) Unioninkadun kulmassa, Uschakoffin talon (Pohjoisesplanadi 9, 1815) ja Lampan talon (Pohjoisesplanadi 5, 1817).  

Helsinkiläistalojen ohessa Granstedt suunnitteli lisäksi Riilahden kartanon päärakennukset (1806), Fiskarsin ruukin Kivimuurin (yhteistyössä Charles Bassin ja C. L. Engelin kanssa, 1815–18) ja laati suunnitelman muuttaa Herttoniemen kartanon Brännhusetin uudeksi uusklassiseksi päärakennukseksi vuonna 1815. Lisäksi Granstedt suunnitteli Carl Olof Cronstedtin hautakappelin (1820), joka sijaitsee entisen Helsingin pitäjän, nykyisen Vantaan, Pyhän Laurin kirkolla. Kappeli edustaa sekin uusklassista tyyliä. Hänen poikansa, Anders Fredrik Granstedt (1800–1849), toimi myös arkkitehtinä Helsingissä. Anders Fredrik suunnitteli esimerkiksi kivitalon Pohjoisesplanadi 7:ssä, joka on saanut uuden julkisivun 1900-luvulla. Talossa toimii nykyään Ruotsin suurlähetystö.

C. L. Engel

Sekä isä että poika Granstedt työskenteli arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) kanssa. Engel syntyi ja kouluttautui Berliinissä, mutta toimi sitten Räävelin (Tallinnan) kaupunginarkkitehtina ja yksityisarkkitehtina Pietarissa. Täältä Uudelleenrakentamiskomitea kutsui Engelin Helsinkiin vuonna 1816 luomaan uutta monumentaalista pääkaupunkia nuorelle Suomen suuriruhtinaskunnalle. Vuonna 1824 Engel nimitettiin Suomen intendenttikonttorin johtajaksi. Engel perheineen asettui kaupunkiin, puutaloon Bulevardille. Yksi hänen pojistaan, Carl Alexander (1818–1843), kouluttautui myös arkkitehdiksi.


Carl Ludvig Engel, Johan Erik Lindhin maalaus. Wikimedia commons.

Engel on todennäköisesti eniten tunnettu Helsingin keskustan uusklassisista rakennuksista: Yliopistosta, Suurkirkosta / Tuomiokirkosta (Nikolainkirkosta), Senaatinlinnasta, Kansalliskirjastosta ja Lapinlahden sairaalasta sekä Katajanokan kasarmeista ja Seurahuoneesta / Kaupungintalosta (1833). Granstedtin tavoin Engel suunnitteli myös kartanoita ja yksityistaloja kuten Sundmanin talon (1817, Eteläranta 16), joka on edelleen olemassa. Työuransa aikana Engel piirsi lisäksi joukon kirkkoja, sairaaloita ja vankiloita eri puolilla Suomea. Lisäksi Engel loi ruutukaavoja monelle kaupungille.

Herttoniemen kartanon puiston kaksi huvimajaa ovat todennäköisesti Engelin suunnittelemia. Toinen on neliskulmainen ja sijaitsee barokkipuutarhassa ja toinen on kahdeksankulmainen ja löytyy englantilaisesta puistosta. Kahden huvimajan sekä obeliskin alkuperäinen piirros on ajoittamaton eikä siinä ole paikkatietoa, mutta John Bergbom lahjoitti piirroksen Suomen Taideyhdistykselle, joten on todennäköistä että suunnitelman huvimajat olivat juuri ne, jotka sitten toteutettiin Herttoniemeen (toki hieman suunnitelmista poiketen). Bergbom omisti Herttoniemen kartanon 1800-luvun lopulta kuolemaansa vuonna 1917 saakka. Engel suunnitteli muun muassa myös kauppias Johan Sederholmin (1722–1805) hautakappelin Vanhan kirkon puistossa. 1700-luvulla Sederholmkin oli omistanut Herttoniemen kartanon.


Engelin suunnitelma esittää kahta huvimajaa sekä obeliskia. Kyseessä on todennäköisesti Herttoniemen kartanon puiston kahden huvimajan piirustuksista. Obeliskia ei koskaan toteutettu. Valtion taidemuseo.


Kahdeksankulmainen huvimaja Herttoniemen kartanon puistossa. Todennäköisesti Engelin käsialaa. SOV.

Lue lisää:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård – från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
C. L. Engel – Koti Helsingissä, sydän Berliinissä / Hemmet i Helsingfors, hjärtat i Berlin. Schildts: s.a.
Relas, Jukka 2013: Valta, tyyli ja tilat. Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940. Suomen muinaismuistoyhdistys: Helsinki.