Samaan aikaan, kun Vesuviuksen tunnettu purkaus sattui, vahva maanjäristys koetteli aluetta. Tässä yhteydessä kaksi roomalaista kaupunkia, Pompei ja Herculaneum, tuhoutuivat tulivuoresta purkautuvasta kivestä, tuhkasta ja suuresta kaasupilvestä. Roomalainen kirjailija Plinius nuorempi käsittelee kirjeissään katastrofin tapahtumia. Pompeijin kaupunki unohtui 1590-luvulle saakka. Maanalaisen vesikanavan rakennustöissä löydettiin lopulta antiikin ajan kaupungin jänteet. Herculaneumin kaupunki löydettiin sattumalta vuonna 1738 tehdyissä kaivauksissa. Kymmen vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1748, ryhdyttiin tutkimaan aluetta laajemmin arkeologisesti. Pompeijin kaupungin löytyminen voitiin todeta arkeologisesti vuonna 1763.
Herttoniemen kartanon päärakennus on tyyliltään uusklassinen ja rakennettu 1810-luvulla. Kuva: EAW.
Pompeijin löydöstä tuli hyvin suosittu. Löytöpaikalle matkustettiin ympäri Eurooppaa voidakseen itse kokea nähtävyydet. Antiikin Rooman ja Kreikan suosio heijastui yhteiskunnassa valistusajalla 1700-luvulla. Tämä näkyi poliittisessa kulttuurissa, mutta lisäksi taiteessa ja filosofiassa. Taiteessa uusklassismi nousi hallitsevaksi taidemuodoksi 1700-luvun Euroopassa. Ruotsissa tyyliä kutsutaan kustavilaiseksi. Valistunut hallitsija Ruotsin kuningas Kustaa III vieraili itse kaivauksilla Italian-matkallaan 1780-luvun alussa. Herttoniemen kartanon päärakennus on tyyliltään myöhäiskustavilainen ja ruotsalaisen arkkitehdin, Pehr Granstedtin, suunnittelema. Kartanorakennus valmistui vuoden 1815 aikana. Yksinkertaiset linjat ulkoseinillä sekä katossa heijastavat antiikin ihanteita.
Kartanolla vieraillessa kannattaa aloittaa toisesta kerroksesta. Täällä on näyttely vara-amiraalista ja Viaporin komentajasta, Carl Olof Cronstedtista, ja hänen perheestään. He elivät kartanolla 1800-luvun alkupuolella. Yläkerroksessa on marmorinvalkoiset seinät ja esineitä, jotka edustavat kustavilaisen ajan tyyli-ihanteita. Osaavat oppaat kertovat erityisesti huonekaluista, joita Carl Olof Cronstedt sai Ruotsinsalmen taistelun jälkeen heinäkuussa 1790. Meritaistelussa Venäjän laivastoa vastaan Ruotsin kuningas Kustaa III ja Carl Olof Cronstedt onnistuivat johtamaan ruotsalaiset tärkeään voittoon. Tuolien jalat imitoivat pieniä antiikin ajan kolonneja. Lisäksi täällä on nähtävänä kustavilainen lit au polonaise (sänky). Tyylissä on kauttaaltaan kyse klassisen yksinkertaisuuden yhdistäminen muotojen virtaviivaisuuteen, sekä antiikin ajan koristeiden yleinen käyttö.
Ensimmäisen kerroksen salissa on Pompeijinpunaiset seinät. Kuva: SOV.
Tämän jälkeen mennään ensimmäisen kerroksen näyttelyyn. Bergbomin säätyläisperhe asui Herttoniemen kartanolla vuodesta 1859 Suomen itsenäisyyden aikaan saakka. Kaksi yhteyttä antiikkiin, jotka tässä nostetaan esille, ovat förmaakissa. Suomalainen valokuvaaja Signe Brander vieraili Herttoniemen kartanolla vuonna 1911. Hän dokumentoi miltä huone näytti tähän aikaan. Förmaaki restauroitiin vuonna 1997. Siitä lähtien sisustus on päätetty esittää niin lähellä alkuperäistä Bergbomin aikaa vuonna 1911 kuin mahdollista. Seinillä on sama Pompeijin-punainen sävy kuin siihen aikaan. Väri viittaa punaiseen, jossa on oranssia sävyä - väri, jota käytettiin Pompeijin kaupungin taloissa ennen tulivuorenpurkausta. Förmaakissa on lisäksi kaksi puista pylvästä, jotka muistuttavat vastaavia antiikin Kreikassa tai Roomassa. Kaksi pylvästä on myös vihreässä salissa. Pylväät ovat malliltaan doorisia ja joonisia.
Toinen huvimajoista sijaitsee barokkipuistossa. Se on peräisin 1810-luvulta ja muistuttaa tyyliltään kreikkalaista temppeliä. Kuva: SOV.
Herttoniemen kartanon alueella on kaksi puistoa. Toinen edustaa barokin puutarhataidetta, joka inspiroitui antiikista. Antiikkia alettiin ihailla jo renessanssin Italiassa. Antiikin hyveet tuli tuoda esille puutarhassa, geometrisissa muodoissa ja symmetrisissä kuvioissa. Ranskalainen barokkipuutarha edusti sekä valtaa että herruutta. Carl Olof Cronstedt perusti puutarhan 1810-luvulla. On mahdollista, että hän lisäksi perusti alueella olevan toisen puiston, englantilaisen puiston, joka sijaitsee barokkipuiston vieressä. Puistoissa on kaksi huvimajaa: neliskulmainen huvimaja barokkipuistossa ja kahdeksankulmainen huvimaja englantilaisessa puistossa. Huvimajat edustavat empire-tyyliä (tai uusklassismia). Ne ovat mahdollisesti arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämät.
Lähteet:
Plinius nuorempi (Gaius Plinius Caecilius Secundus), Letters and Panegyricus, vol. I, käännös Betty Radice, Loeb Classical Library, Cambridge, Mass. och London 1972 (alkup. 1969).
Kirjallisuus:
Sigbritt Backman, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016.
Christina Bäcksbacka, Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem, Helsingfors 1995.
Erik Lönnroth, Den stora rollen: Kung Gustaf III spelad av honom själv, Norstedts, Stockholm 1986.
Elisabeth Mansén, Sveriges historia vol. 5, 1721–1830, Norstedts, Stockholm 2011.
Signums svenska kulturhistoria, vol. 5: Gustavianska tiden, Jacob Christensson (red.), Signum, Stockholm 2007.
Lisäksi uusklassismia käsittelevä blogiteksti on aiemmin julkaistu tässä blogissa vuonna 2020
Käännös: EAW 2021.