Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -yhdistys oli omistanut Herttoniemen kartanon vuodelta ja tammikuussa 1924 hallitus otti yhteyttä Topeliuksen sukulaisiin toivoen voivansa toteuttaa Sakari Topeliusta (1818-1898) esittävän näyttelyn kartanoon. Paul Nyberg, kirjailijan tyttärenpoika, valittiin museon intendentiksi ja yhdessä Eva Topelius Acken kanssa hän suunnitteli museolle näyttelyn. Topeliuksen suku antoi myös siunauksensa idealle ja yhdistys haki lupaa lainata Topelius-esineistöä Suomen kansallismuseolta. Toukokuussa 1925 laina hyväksyttiin ja päärakennukseen sisustettiin Topeliuksen työ- ja makuuhuone sekä kirjasto. Lisäksi Nyberg loi museolle näyttelyluettelon, Vägledning för besökande i Topeliusrummen (1926). Museo oli auki yleisölle torstaisin ja sunnuntaisin syyskuusta 1925 alkaen. Ensimmäisen vuoden aikana museossa vieraili noin 3 000 henkeä, vaikka tänne oli melko hankala päästä - oli tultava höyrylaivalla tai kävellen Kulosaaresta, jonne pääsi raitiovaunulla.
Herttoniemen kartanon päärakennus toimi Topelius-museona 1920-luvulta 1950-luvulle. Alakerran salonki oli sisustettu kirjailijan kirjastoksi. Kuva: SOV.
Museo sai näkyvyyttä lehdistössä sekä suomeksi että ruotsiksi esimerkiksi kirjailija (ja presidentinruova) Ester Ståhlbergin kirjoitettua artikkelin Herttoniemen kartanosta ja Topelius-museosta. 1950-luvun loppupuolella näyttely pakattiin ja palautettiin valtiolle. 1960-luvulla kartano toimi kurssikeskuksena, kunnes rakennukset jälleen palautettiin museokäyttöön seuraavalla vuosikymmenellä. Museossa on edelleen esillä muutamia esineitä ja huonekaluja Topeliukseen liittyen, muun muassa kirjailijan Sipoon Björkuddenissa sijainneesta kodista peräisin oleva sohvaryhmä sekä pysti että taulu, joka esittelee kirjailijaa nuorena. Herttoniemen kartanon päärakennuksessa oleva nykyinen näyttely esittelee Crosntedtin perheen (2. krs) ja Bergbomin perheen (1. krs) elämää. Näyttely rakennettiin 1990-luvulla.
Punaisen salongin sohvaryhmä on kuulunut Topeliuksen perheelle ja on edelleen esillä näyttelyssä museon 1:ssä kerroksessa. Kuva: Sakari Kiuru, SOV.
Lisätietoja:
Backman, Sigbritt 2017: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Backman, Sigbritt 2013: Tidsresa med Svenska Odlingens Vänner i Helsinge. SOV: Helsingfors.
Nyberg, Paul 1926: Hertonäs museum. Vägledning för besökande i Topeliusrummen. SOV: Helsingfors.
Lähteet:
Hbl 13.9.1925.
HS 30.9.1928.