Cronstedt Yhdysvaltain vapaussodassa 1776–1779 Nuori upseeri Cronstedt oli saanut hyvän aloituksen uraansa, kun hänet jo 19-vuotiaana oli ylennetty tykistöluutnantiksi. Hän halusi jatkaa etenemistä ja päätti palvella ulkomailla. Näihin aikoihin oli hyvin tavallista, että Ruotsin laivaston nuoret upseerit lähtivät ulkomaille palvelemaan. Ruotsin laivaston pitämät harjoitukset olivat erittäin kalliita, joten oli parempi lähettää nuoret upseerit taistelemaan jossain toisessa laivastossa ja siten tuoda oppimansa tieto takaisin Ruotsiin.
Cronstedtilla oli tähtäimessään Britannian laivasto ja 1 kesäkuuta 1776 lähti hän Mercuriusjahdilla Suomenlinnasta Kööpenhaminaan, jossa hän nousi brittiläiseen fregattiin nimeltä Providence. Fregatti matkusti Yarmouthiin, jossa Cronstedt viipyi muutaman päivän, ja sitten Lontooseen, jossa laiva ankkuroitui satamaan 30 kesäkuuta. Kun Cronstedt saapui määränpäähänsä, oli hänen ensimmäinen tehtävänsä ottaa yhteyttä Ruotsin suurlähettilääseen, Gustaf Adam von Nolckeniin. Nolckenilla oli hyvät suhteet mm. the Admiraltyn kanssa ja hän kertoi ilmoittavansa Cronstedtille, kun hänen tietoonsa oli tullut avoimesta paikasta laivalla.
Cronstedt viipyi Lontoossa muutaman päivän, kunnes von Nolcken otti yhteyttä Cronstedtiin 5. heinäkuuta, vapaasta paikasta fregatti Perseuksella. Perseus oli osa saattuetta, joka oli matkalla kohti Pohjois-Amerikkaa, tukemaan brittiläisiä joukkoja Yhdysvaltain vapaussodassa. Näin Yhdysvaltain vapaussodasta tuli Cronstedtin ensimmäinen kokemus sodasta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Cronstedt ei taistellut Britannian puolella mistään ideologisesta syystä, vaan hän oli siellä lähinnä kerätäkseen tietoa ja kunniaa itselleen. Useat Britannian palveluksessa olevat ruotsalaiset upseerit olivat jopa loikanneet Ranskan puolelle sodassa, koska ranskalaiset antoivat ulkomaalaisille upseereille enemmän rahaa sekä heidän pitää korkeimmat sotilasarvonsa. Kummalla puolella, jossa taisteltiin, ei siis riippunut ensisijaisesti jostakin korkeammasta ihanteesta, vaan parhaista olosuhteista. Lähes koskaan ei kuitenkaan tapahtunut, että ruotsalainen upseeri loikkasi Ranskan laivastosta Britannian puolelle, mikä viittaa siihen, että Iso-Britannian palveluksessa olevat olosuhteet olivat pääasiassa huonommat ulkomaalaisille upseereille.
Cronstedtin Pohjois-Amerikan matkan jälkeen Henrik af Trolle kuvaili kirjeenvaihdossa kuningas Kustaa III:n kanssa, miten Cronstedt oli tovereidensa veroinen palveluksestaan Britannian laivastossa, vaikka hän ei ollut palvellut Ranskan laivastossa. Cronstedt näyttää saaneen paljon irti sotakokemuksestaan Britannian laivastossa, mikä oli varmasti yksi syy siihen, miksi Cronstedt palveli sodassa tällä puolella.
Matka Pohjois-Amerikkaan oli hyvin tapahtumaton, mutta kun saattue alkoi lähestyä Amerikan rannikkoa, havaittiin 26 syyskuuta tuntematon alus saattueen keskellä. Perseus alkoi ajaa tuntematonta alusta takaa, joka osoittautui amerikkalaiseksi kuunari Viperiksi. Kun alus oli jahdattu useita tunteja sekä Perseuksen ammuttua tykeillään siihen, antautui alus. Heti seuraavana aamuna ilmestyi uusi amerikkalainen kuunari nimeltä Betsey, jonka antautumisen myötä, Cronstedt ja muutama muu mies sai tehtäväkseen huolehtia laivasta.
Saattueeseen saavuttua Sandy Hookin, iski 3 lokakuuta suuri myrsky. Seuraavana päivänä oli Betsey menettänyt yhteyden Perseukseen ja muutama päivää myöhemmin yhteyden saattueen. Miehistö oli niin pieni, että se ei pystynyt hallitsemaan tilannetta ja lokakuuhun 14 päivänä oli alus saavuttanut rannikon. Perseus oli saapunut New Yorkiin samana päivänä, mutta Cronstedt ja muut Betseyssä löysivät itsensä New Jerseystä. Amerikkalaiset ottivat miehistön vangiksi ja Cronstedtista tuli näin sotavanki.
Cronstedt ja muu miehistö siirrettiin Philadelphiaan, jonne he saapuivat 23 lokakuuta. Amerikkalaiset antoivat vankien kävellä vapaasti ja Cronstedt otti heti yhteyttä vapaaherra Nolckeniin. Hän pyysi Nolckenilta apua, mutta kirje saapui Lontooseen vasta maaliskuussa 1777. Cronstedt siirrettiin myöhemmin Readingiin, jossa hän tapasi useita muita vangittuja brittiläisiä upseereita, kuten majuri Campbellin. Readingin jälkeen vangit siirrettiin ensin Betlehemiin Pennsylvaniaan ja sitten New Brunswickiin New Jerseyyn. Vangit vaihdettiin kaupungissa 5 joulukuuta, ja Cronstedt pääsi vihdoinkin vapaaksi.
Talvella Cronstedt palveli jonkin aikaa fregatti Roebuckilla, ennen hänen liityttyänsä suurempaan laivueeseen, johon myös Perseus kuului. Laivue purjehti kohti etelää varmistaakseen, että vihollisen kuljetusalukset eivät saavuttaisi Charlestonin kaupunkia Eteläcarolinassa. Sieltä se jatkoi kohti Länsi-Intiaa Antiguan saarelle, jonka satamaan laivue ankkuroitui 21 helmikuuta 1777. Keväällä laivue purjehti kohti Pohjois-Amerikan rannikko, jossa mm. Perseus suoritti useita operaatioita sekä osallistui useisiin taisteluihin. Viides päivä elokuuta ankkuroitui Perseus New Yorkiin. Maissa Cronstedt kirjoitti kirjeitä sukulaisilleen, suurlähettiläs Nolckenille sekä raportin Maavoimien laivaston komentajalle, Henrik af Trollelle. New Yorkissa Cronstedt todisti myös sotaoikeudenkäynnin. Kaksi merimiestä oli paennut ja näin kumpikin tuomittiin 300 raipaniskuun.
Fregatti Roebuck (viides laiva vasemmalta) Hudsonin joella. Kuva: Thomas Mitchell. Herttoniemen kartanolla säilytetään useita meritaisteluja kuvaavia maalauksia.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä purjehti Perseus jälleen ja Cronstedt usein määrättiin huolehtimaan kaapatuista aluksista, sotilasoperaatioiden aikana. Huhtikuussa 1778 sai Cronstedt ensimmäisen ilmoituksensa Ruotsista kahteen vuoteen. Kirje oli Nolckenilta, joka ilmaisi onnensa siitä, että Cronstedt oli päästetty vapaaksi. Ei mennyt kauaa, kunnes Cronstedt sai toisen kirjeen Ruotsista. Viesti tuli Suomen laivueen toiseksi komennossa olevalta komentaja Carl August Ehrensvärdiltä, joka määräsi Cronstedtin palaamaan kotimaahansa.
Cronstedt päätti matkustaa laiva Greyhoundilla Philadelphiaan, josta laiva piti hakea Lord Howen, Britannian maavoimien everstikomentajan, jonka jälkeen alus purjehtisi kohti Eurooppaa. Kenraali Clinton oli kuitenkin määrännyt aluksen purjehtimaan ennenaikaisesti muuttuneen sotatilanteen vuoksi ja Cronstedt jäi jumiin New Yorkiin. Hänen epäonneksensa oli laiva purjehtinut merelle kaikkine Cronstedtin tavaroineen. Cronstedt matkusti Philadelphiaan fregatti Thamesilla ja saapui kaupunkiin 4 toukokuuta. Philadelphiassa Cronstedt sai kuitenkin kuulla, että fregatti Andromeda oli määrätty viemään Lord Howen Eurooppaan, joten fregatti Greyhound jatkoi purjehtimistaan merellä... kaikkine Cronstedtin tavaroineen.
Cronstedt pyysi Lord Howea ottamaan hänet mukaan Andromedalle, mutta Howe ei antanut hänelle vastausta. Cronstedt vaelteli nyt epätoivoisena Philadelphian katuja pitkin. Cronstedt joutui vaikeuksiin 20 toukokuuta, kun häntä syytettiin vakoilusta, kun hän oli vaeltanut kaupungin linnoitus alueella. Hänen onneksensa oli hänellä kirje eversti Markhamille. Eversti oli sukua yhdelle Cronstedtin ystävistä Perseukselta. Eversti todisti Cronstedtin syyttömyyden, jonka jälkeen hän kutsui Cronstedtin päivälliselle.
Jonkin ajan kuluttua otti Cronstedt yhteyttä, laiva Roebuckin kapteenille, Hammondille. Hammond otti Cronstedtin ystävällisesti vastaan ja antoi hänen purjehtia Roebuckilla, laivalla, jossa Cronstedt oli aikaisemminkin palvellut. Roebuck purjehti merelle 30. toukokuuta ja alus osallistui useisiin operaatioihin, jotka syntyivät Philadelphian evakuoinnin yhteydessä. Noin puolen vuoden sotilaallisten operaatioiden suorittamisen jälkeen, suuntasi Roebuck 21 päivä marraskuuta 1778 kohti Eurooppaa. Laiva saapui Lontooseen 7 tammikuuta 1779, missä Cronstedt etsitti Nolckenin ja kiitti häntä ponnisteluistaan Cronstedtin vankeuden aikana.
Harwichin kaupungissa Cronstedt tapasi ruotsalaisen lääkärin Carl Peter Thunbergin, joka liittyi Cronstedtin seuraan tämän kotimatkallaan. Miehet matkustivat ensin Alankomaihin, ja he saapuivat Haagiin 2 helmikuuta. Thunbergilla oli asioita Amsterdamissa, joten Cronstedt kiersi Haagin museoita, teattereita ja tapasi uusia tuttavuuksia. Miehet matkustivat helmikuussa kohti Hampuria ja Lyypekissä pääsi Cronstedt näkemmän talon, jossa kuningas Kustaa Vaasa oli aikoinaan viipynyt jonkin aikaa. He saapuivat pian Pohjois-Saksassa Ruotsille kuuluville alueille ja Stralsundissa tapasi Cronstedt kenraalimajuri Armfeltin sekä everstit Polletin ja von Röökin.
Miehet matkustivat 11 maaliskuuta postijahti Sophia Albertinalla Ystadiin, jonne he saapuivat 14 maaliskuuta. Cronstedt oli vihdoin palannut kotimaahansa ja Tukholmassa Cronstedt raportoitui Henrik af Trollelle, joka antoi hänelle tehtäväksi kirjoittaa raportti hänen monivuotisesta matkastaan Pohjois-Amerikassa. Cronstedt pyysi Trollea lähettämään hänet palvelukseen Ranskan laivastoon tai Välimerelle, mutta Trolle kielsi tämän. Cronstedtin osaamista tarvittaisiin kotimaassa ja hänen tuleva uransa laivastossa oli varmistettu. Cronstedtista tulisi tunnetuksi noin kymmenen vuotta myöhemmin, hänen ponnisteluistaan Ruotsinsalmen taistelussa.
Mikael Lindholmin paikallishistoriallisen harjoittelun Herttoniemen kartanolla on Svenska kulturfondenin rahoittama.
Kirjallisuus: Odelberg Wilhelm, 1954. Carl Olof Cronstedt. Södertälje.