Posliini on peräisin Kiinasta ja alkoi ilmestyä Eurooppaan 1500-luvulta lähtien kauppareittien kautta Itä-Aasiaan. 1600-luvulla tuonti lähti nousuun ja monilla varakkailla eurooppalaisilla oli suuria kokoelmia. Vähitellen eurooppalaiset alkoivat yrittää tehdä posliinia itse, vaihtelevalla menestyksellä. Kiinalaisen posliinin jäljittely osoittautui vaikeaksi, joten sen sijaan he keskittyivät usein laattoihin ja fajanssiin, joista jälkimmäinen oli eräänlainen keramiikka, joka naamioitiin valkoisella tinalasitteella muistuttamaan posliinia. Fajanssin valmistustekniikka on peräisin Lähi-idästä. Herttoniemen kartano tuli mukaan myös keramiikkabisnekseen ja kartanon keramiikkatehdas toimi lähes 100 vuotta.
Arvontalippu: tehtaan osakekirja (osakenumero 5)
Tehdas aloitti toimintansa Suomen ensimmäisenä osakeyhtiönä ja sen perustivat vuonna 1762 Herttoniemen kartanon omistajana vuosina 1761–1777 toiminut Bengt von Spången yhdessä yhdentoista muun yläluokan miehen kanssa. Yhtiö koostui 30 osakkeesta tai arpajaislipusta, kuten omistajat tulivat kutsumaan niitä. Kolmas tuli von Spångenin itsensä omistukseen. Yrityksen toimialana oli valmistaa "oäkta porslin" (epäaito posliinia), ja keramiikkatehdas perustettiin samalle paikalle, jossa Herttoniemen kartano nykyään sijaitsee. Kartano sijaitsi tuolloin muutaman sadan metrin päässä etelään ja säilyi sellaisena, kunnes vara-amiraali Carl Olof Cronstedt osti Herttoniemen kartanon 1800-luvun alussa ja muutti tehtaan poltorakennus uudeksi kartanoksi.
Tehtaan toiminnan aikana termi posliini ei sisältänyt vain sitä, mitä nykyään määrittelemme posliiniksi, vaan myös fajanssi ja piikivitavarat sisällytettiin määritelmään. Kahta jälkimmäistä voitaisiin kutsua myös posliinijäljitelmiksi, kun taas hieno tai oikea posliini tarkoitti sitä, mitä kutsumme nykyään posliiniksi. Herttoniemen kartanon tehdas tuli valmistamaan yksinkertaista keramiikkaa, kuten uunilaattoja ja astioita, 1700- ja 1800-luvuilla. von Spången sai luvan valmistaa myös fajanssia, mutta sitä ei tiettävästi valmistettu siellä.
Sirpaleita: katkelmia Herttoniemen kartanon keramiikkateoksista
Ruotsin ensimmäinen keramiikkatehdas, Rörstrand, on kuitenkin Herttoniemen kartanon keramiikkatehdasta vanhempi ja perustettiin vuonna 1726. Aitoa posliinia alettiin kuitenkin valmistaa Ruotsissa vasta 1760-luvulla eli samaan aikaan Herttoniemen fajanssitehtaan perustamisen kanssa. Aidon posliinin valmistuksesta ei vastannut Rörstrand vaan 1750-luvulla perustettu Mariebergin tehdas. 1810-luvulla Cronstedt siirsi Herttoniemen kartanon keramiika tehtaan vanhaan päärakennukseen, jossa toiminta jatkui vuoteen 1845 asti. Herttoniemen kartanossa on tällä hetkellä esillä tehtaan sirpaleita, jotka ovat löytyneet kaivauksissa vuosina 2005–2007.
Daniela Fougstedt toimii oppaana Herttoniemen kartanon museossa.
Kirjallisuus:
S. Aalto, S. Gustafsson och J-M. Granqvist, Fästningsstaden, Helsingfors och Sveaborg 1721-1808, Helsingfors 2021.
S. Backman, Hertonäs gård. Från säteri till museum, Helsingfors 2017.
H. Dahlbäck Lutteman, Svenskt porslin: fajans, porslin och flintgods 1700-1900, Västerås 1980.