Sain yhdessä Casper Widdin kanssa, joka myös teki työharjoittelua Herttoniemen kartanon museolla kuluvana kesänä, haastatella Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. yhdistyksen entistä puheenjohtajaa, kamarineuvosta Mikael Westerbackia, osana työharjoittelua. (Herttoniemen kartanon museota ylläpitää yhdistys Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f., tästedes tekstissä lyhennettynä SOV:ksi). Westerback, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana 33 vuotta (1992–2025), on ollut erittäin tärkeässä roolissa museon muovaamisessa nykyasuunsa, etenkin toisen kerroksen Cronstedt-näyttelyn osalta, ja Westerbackin lopettaessa tehtävästä aiemmin kesällä, oli ajankohtaista kerätä suullista tietoa haastattelun muodossa.
Haastattelun aikana käsiteltiin monenlaisia aiheita, kuten Cronstedt-näyttelyä, erinäisiä vuosien aikana museoon talletettuja esineitä, vuosikymmenten varrella tehtyjä restaurointeja, museota, puistoja, yhdistystä ja paljon muuta. Toinen mielenkiintoinen keskustelunaihe oli Cronstedtin hautakappeli Vantaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla.
Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt on yksi Herttoniemen kartanon merkittävimmistä omistajista. Vara-amiraali asui kartanolla perheineen kahdesti, ensimmäisen kerran vuosien 1793 ja 1799 välillä. Vietettyään jonkin aikaa Ruotsissa, Cronstedt osti kartanon toiseen kertaan vuonna 1813 ja asui täällä kuolemaansa asti vuonna 1820, jolloin kartano siirtyi hänen vaimolleen, Beata Sofia Wrangel af Saussille. Sekä vara-amiraali että hänen vaimonsa ovat haudattuna Cronstedtin hautakappeliin.
Westerback kertoo keskustelleensa hautakappelin tulevaisuudesta Cronstedtin suvun jälkeläisten kanssa yli 15 vuoden ajan. Hautakappeli oli huonossa kunnossa, ja koska Carl Olof Cronstedtin ja Beata Sofia Wrangel af Saussin jälkeen ketään ei ollut haudattu hautakappeliin, jälkeläisillä ei ollut kiinnostusta eikä resursseja hautakappelin restaurointiin tai ylläpitoon ja olivat siksi olleet yhteydessä Westerbackiin selvittääkseen, olisiko yhdistys kiinnostunut ottamaan historiallisen hautakappelin haltuunsa. Jotta hautakappeli siirtyisi yhdistyksen omistukseen, suvun jälkeläisten oli luovuttava hautausoikeuksistaan kappeliin ja sallittava omistusoikeuden muutos. Hautakappeli oli myös restauroinnin tarpeessa, ja Westerback kertoo, että erinäisten säätiöiden ja yhdistysten myöntämien avustusten avulla hautakappeli restauroitiin onnistuneesti ennen sen siirtymistä SOV:n omistukseen. Westerback kertoo myös yleisesti perehtyneensä hautakappeleihin, sekä sisältä että ulkoa, voidakseen seurata Cronstedtin hautakappelin restaurointityötä. HBL:ssä tehdyn ilmoituksen jälkeen jälkeläiset ilmoittivat luopuvansa hautausoikeudesta ja hyväksyvänsä hautakappelin siirtymisen SOV:lle. Myös seurakunta hyväksyi muutoksen. Restaurointi tehtiin Museoviraston valvonnassa.
Kirkkherra Kristian Willis siunasi kappelin seremoniassa, jota todisti noin 40 jälkeläistä. Kuva: Andreas Koivisto, 2023, Cronstedtin kappelin uudelleenvihkiminen, Svensk Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV). C.C. B.Y. 4.0.
Haastattelu Mikael Westerbackin kanssa pidettiin Herttoniemen kartanon päärakennuksen toisen kerroksen suuressa salissa, jossa on esillä Cronstedtin suvulle kuuluneita esineitä. Hautakappelia koskevissa keskusteluissa kaksi kehystettyä teosta kyseisessä huoneessa nousivat puheenaiheiksi. Toinen näistä oli hautakappelia kuvaava etsaus, joka saapui museoon aiemmin tänä vuonna. Westerback kertoo, että etsaus tuli yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Andreas Koiviston kautta, jonka isoäiti Ulla-Stina Westman (joka oli ollut SOV:n varapuheenjohtaja) oli omistanut etsauksen.
Hautakappelin etsaus, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV) (Kuva: Viivi Heinonen, 20.8.2025)
Toinen haastattelussa esille noussut teos on esillä etsauksen lähettyvillä, etsausta kannattelevan klaffipiirongin yläpuolella. Kyseessä on signeeraamaton piirros hautakappelista. Westerback sanoo, että hautakappelin todennäköisesti suunnitteli Pehr Granstedt, joka myös suunnitteli Herttoniemen kartanon uuden päärakennuksen, jonka vara-amiraali Cronstedt rakennutti muuttaessaan kartanoon takaisin vuonna 1813. Hautakappeli muistuttaa suuresti Herttoniemen kartanon puistossa sijaitsevaa, eteläistä, neliönmuotoista huvimajaa, jonka Carl Ludvig Engel suunnitteli ennen vuotta 1820. Westerback vieraili myös Engelin suunnittelemassa Aminoffin hautakappelissa Bromarvissa ja Pehr Granstedtin suunnittelemassa von Bornin hautakappelissa Pernåssa. Kaikki viittaa siihen, että Granstedt suunnitteli Vantaalla olevan, pienemmän ja suhteellisen yksinkertaisen kappelin.
Cronstedt-näyttely, puiston huvimajat, hautakappelin etsaus ja piirustus, sekä avain hautakappeliin ovat kaikki nähtävissä Herttoniemen kartanon museolla.
Viivi Heinosen kotiseutuhistorian harjoittelua Herttoniemen kartanon museossa on rahoittanut Svenska kulturfonden.