Kesällä 2025 haastateltiin Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf:n (jäljempänä lyhyesti SOV) hiljattain eronnutta puheenjohtajaa Mikael Westerbackia. Haastattelun toteuttivat Hertonäsin tilan kesäharjoittelijat Viivi Heinonen ja Casper Widd, ja haastattelun tavoitteena oli dokumentoida Mikael Westerbackin muistoja ajasta puheenjohtajana ja Hertonäsin tilalla. Haastattelua varten oli laadittu parikymmentä kysymystä, joista osa koski Herttoniemen kartanon puistoa. Haastattelun aikana nousi esiin tietoa niistä uhkista ja muutoksista, joita Hertonäsin tilapuisto ja pellot ovat vuosien varrella kokeneet.
Ennen kuin menemme Herttoniemen kartanon puiston uudempaan historiaan, on ehkä hyödyllistä käydä ensin läpi puiston taustaa. 1700-luvulla pappiloissa ja kartanoissa kiinnostus puutarhanhoitoa ja suunnittelua kohtaan kasvoi, ja alettiin luoda symmetrisiä puutarhoja, joissa oli koriste- ja hyötykasveja. Tämä suuntaus on vaikuttanut myös Herttoniemen kartanon omistajiin tuosta ajasta lähtien. Rannassa vanhan päärakennuksen luona oli puutarha jo 1700-luvulla. Vuodelta 1769 peräisin olevan kartan mukaan kartanoon liittyneellä suojaisalla rinteellä sijaitsi suuri yrttitarha, joka oli todennäköisesti tarkoitettu hyötykasvien viljelyyn.
Vanhasta hahmorakennuksesta on olemassa allekirjoittamaton luonnos puutarhasta, joka on luultavasti peräisin Bengt von Spångenin ajalta Herttoniemissä 1760-luvulla. Luonnoksessa näkyy symmetrisiä viljelykortteleita ja polkuja sekä puuympäriö.
(Kuvateksti: Kuva Herttonesin tilan luonnoksesta 1760-luvulta, tekijä tuntematon.) Kuva on otettu Sigbritt Backmanin kirjan: ”Hertonäs gård - Från säterier till museum” sivulta 67 vuodelta 2017, kuva: Casper Widd 18.8.2025.)
Kun Carl Olof Cronstedt palasi Herttoniemen kartanoon 1810-luvulla, hän perusti uuden päärakennuksensa viereen nykyisen ranskalaisen barokkipuiston; on hyvin mahdollista, että Cronstedt perusti myös englantilaisen puiston ranskalaisen puiston reunalle. Cronstedt tilasi myös Herttoniemen kartanon puiston kahden huvimajan piirustukset. Huvimajat suunnitteli Carl Ludvig Engel. Engelin piirustuksista käy myös ilmi, että puistoon suunniteltiin obeliski, mutta sitä ei koskaan rakennettu. Cronstedtilla oli myös suunnitelmia talvipuutarhan rakentamisesta Herttoniemen kartanolle. Piirustukset tilasi Fredrik Blom, mutta talvipuutarha ei rakennettu.
(Kuvateksti: (Tavla, S200:F0870, Hertonäs gårds museum fysiska samlingar (I.6 – 10. Cronstedtska samlingen)) Valokuva Fredrik Blomin piirustuksesta suunnitellun talvipuutarhasta, Kuva: Martin Backman, 2021. Kuva on otettu Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf. (SOV):n Desky, 19.8.2025.)
Cronstedtin muutosten myötä Herttoniemen kartanon puisto on saanut samankaltaisen muodon kuin se on nykyäänkin. Muutoksia on tapahtunut ja puita ja pensaita on tullut ja mennyt, mutta kaiken kaikkiaan puisto on edelleen samankaltaisessa muodossa kuin Carl Olof Cronstedtin Herttoniemen aikana.
Mikael Westerbackin haastattelussa käy ilmi, että Herttoniemen kartanolla ja Helsingin kaupunginvaltuustolla on ollut 1950-luvulta lähtien sopimus, jonka mukaan Helsingin kaupunki huolehtii Herttoniemen kartanon puistosta vastineeksi siitä, että helsinkiläiset voivat käydä puistossa vapaasti. Sopimus uusittiin 1990-luvulla, koska (SOV) oli tyytymätön siihen, miten kaupunki hoiti puistoa. Sopimuksen uusimisen jälkeen Helsingin kaupunki on pitänyt puistosta parempaa huolta, mihin (SOV):n hallitus on tyytyväinen.
1990-luvulla kartanon peltoalueisiin kohdistui uhka. 1990-luvulla Herttoniemen öljysatama oli lakkautettu ja Helsingin kaupunki oli käynnistänyt hankkeen asuinalueiden rakentamiseksi Herttoniemeen. Westerback ja yhdistys kokivat, että Helsingin kaupunki toimi Herttoniemen kartanon kiinteistöihin nähden varsin raskaalla kädellä, mm. suunnitteli golfkentän rakentamista kartanon peltoalueelle, mihin heillä ei ollut varsinaista oikeutta, koska Herttoniemen kartano on yksityismaata.
2010-luvulla oli myös Helsingin kaupungille tullut uusi ongelma. Koska liikenne Santahaminaan ja Laajasaloon oli lisääntynyt 2000-luvun alussa, Helsingin kaupunki oli päättänyt leventää Herttoniemen kartanon vieressä kulkevaa tietä. Koska tien toisella puolella olevalta asuinalueelta ei voitu ottaa tilaa, Helsingin kaupunki suunnitteli tien leventämistä Herttoniemen kartanon puiston suuntaan eli tien vieressä olevan puiston osan purkamista ja tilan käyttämistä tien rakentamiseen.
(SOV) luonnollisesti vastusti tätä, koska se halusi säilyttää puiston 1800-luvun kunnossaan, ja yhdistystä tukivat myös asukasyhdistykset, Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto ja puistoasiantuntijat, jotka myös vastustivat suunnitelmaa. Muun muassa Helsingin kaupunki väitti, että puiston kivimuuri oli todennäköisesti nykyaikainen rakennelma eikä sitä siksi tarvinnut suojella, mutta koska yhdistyksellä on asiakirjoja, jotka osoittavat, että puistoon kuuluva muuri on rakennettu niin kauan sitten, väite muurin nykyaikaisuudesta voitiin kiistää.
(Kuvateksti: Valokuva kuvasta muurista, joka poistettaisiin tien leventämistä varten, kuva on Hufvudstadsbladetin artikkelista elokuulta 2011, kuva Cata Portin. Kuva on Sigbritt Backmanin kirjan: ”Hertonäs gård - Från säterier till museum” sivulta 193 vuodelta 2017 (Kuva: Casper Widd 18.8.2025.)
Tänään, vuonna 2025, puisto on edelleen 1800-luvun tyylinsä mukainen. Puistoa hoidetaan, kukkia ja kasveja istutetaan ja siirretään, polkuja ja nurmikoita ylläpidetään ja kaikesta huolehditaan. Mikael Westerback itse sanoo, että yhdistys (SOV) on erittäin tyytyväinen siihen, että puistoa hoidetaan.
Casper Widdin kotiseutuhistorian harjoittelua Herttoniemen kartanon museossa on rahoittanut Svenska kulturfonden.
Kirjallisuus:
Sigbritt Backman 2017, Hertonäs gård - Från säterier till museum
Sivut: 67 - 69, 72 - 73.
Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf. (SOV):n entisen puheenjohtajan Mikael Westerbackin haastattelu, 13.8.2025.