Tähän blogiin kirjoittaa museon intendentti ja muut työntekijät vuodesta 2020 alkaen. Tervetuloa lukemaan blogiamme, oppimaan lisää museon ja Herttoniemen hsitoriasta sekä seuraamaan työtämme museossa!
Tänään on kansainvälinen museopäivä! Juhliaksemme kerromme hieman tarkemmin Herttoniemen kartanon päärakennuksen historiasta. Nykyään Herttoniemen kartanon uusklassinen päärakennus on eräs Herttoniemen alueen näkyvimmistä maamerkeistä. Tosin ei yleensä tiedetä, että nykyinen rakennus alun perin toimi fajanssitehtaana 1700-luvulla. Lue lisää alla! Lue lisää »
Elämme poikkeuksellisia aikoja ja tämä asettaa suurempia vaatimuksia tehdä muutoksia ja uusiutua. Herttoniemen kartanon museokin panostaa yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin tänä vuonna. Askel oikeaan suuntaan oli jo alkuvuodesta perustaa tämä blogi. Lisäksi tulemme lisäämään näkyvyyttämme verkossa monin eri tavoin tänä vuonna. Lue lisää alla! Lue lisää »
1790-luvulla ja uudestaan vuodesta 1813 alkaen Herttoniemen kartanon omisti amiraali Carl Olof Cronstedt (1756–1820). Tänään on kulunut tasan 200 vuotta hänen kuolemastaan 7. huhtikuuta 1820 Herttoniemessä. Historiikissamme Sigbritt Backman kertoo hänen viime hetkistään ja hänen hautakappelistaan, joka sijaitsee Vantaan Pyhän Laurin kirkon vieressä. Lue lisää alla! Lue lisää »
Herttoniemen kartanon museoalue on saanut olla monen elokuvan näyttämönä 1900-luvulla. Kartano oli kätevän lähellä pääkaupunkia ja studioita sekä pystyi edustamaan sekä maalaismaisemaa että kartanolaitosta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Olemme viime vuoden aikana kehittäneet erityisopastuksen museolla, joka käsittelee naishistoriaa. Opastus on kehitetty pienryhmässä, joka on koostunut kolmesta oppaasta, pääoppaasta sekä intendentistä. Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi nostamme näin ollen esille erään naisten Herttonimen kartanon museon historiasta. Tällä kertaa vuorossa on eräs kartanon pitkäaikaisista omistajista: Hedvig Charlotta Cronstedt, tai ”Hedda”. Hän syntyi vuonna 1795 ja varttui Tuholmassa ja todennäköisesti myös Viaporissa (Suomenlinnassa), jossa hänen isänsä Carl Olof Cronstedt toimi komentajana 1800-luvun alussa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanon lähellä löytyy pronssikautisia hautaröykkiöitä. Yhteen niistä on helppo päästä, koska se sijaitsee Kipparlahden bussipysäkin välittömässä läheisyydessä. Kallion päältä avautuu komea näkyme merelle. Lue lisää alla.Lue lisää »
Päivän Hufvudstadsbladet -lehdessä kerrotaan, että suurimpien suomalaisten museoiden kävijämäärä on kohonnut. Museokortista on tullut jokamiehen ”kirjastokortti” pitää mukanaan. Herttoniemen kartanon museossakin kävijämäärä kohosi viime vuonna noin 300:ta 600:aan. Tämän ohessa tuhannet henkilöt kävivät ilmaistapahtumissamme Helsinki-päivänä, Joulupolulla ja Taiteiden yönä. Lue lisää alla. Lue lisää »
Herttoniemen kartanon barokkipuutarha sekä englantilainen puisto ovat eräänlainen maanmerkki yhä kasvavassa kaupunkimaisemassa. Puistot ovat auki kaikille kaupunkilaisille ja ovatkin suosittu ulkoilukohde. Nykyään puistot ovat osa Herttoniemen kartanon museota ja niitä hoitaa Helsingin kaupungin puutarhaosasto. Puutarhan ja puiston historia ulottuu 1700-luvulle. Lue lisää alla.Lue lisää »
Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen blogipostaus Herttoniemen kartanon museon kotisivuilla! Täten haluamme juhlia sitä, että olemme aloittaneet uuden vuosikymmenen ja museon toiminta on jatkunut pian 100 vuotta. Vuoden 2019 aikana meillä on ollut runsaasti ohjelmaa. Lue lisää alla!Lue lisää »