Tähän blogiin kirjoittaa museon intendentti ja muut työntekijät vuodesta 2020 alkaen. Tervetuloa lukemaan blogiamme, oppimaan lisää museon ja Herttoniemen hsitoriasta sekä seuraamaan työtämme museossa!
Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Lue lisää »
Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla! Lue lisää »
Abraham Wetter (n. 1690-1737) syntyi vuoden 1690 tienoilla Tukholmassa, mutta kasvoi ja toimi Helsingissä. Hän omisti Herttoniemen kartanon 1730-luvulla ja toimi pormestarin virassa Helsingissä aikana, jolloin kaupungissa vallitsi haastavaa Isonvihan (1700-21) jälkeistä jälleenrakentamista. Lue hänestä lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanolla on ollut monta omistajaa vuosisatojen aikana. Kartanon varsinainen luoja oli helsinkiläisporvari Petter Wetter (1659-1741). Hän oli kotoisin Ruotsin Växsjöstä ja asui Tukholmassa saadessaan meritullinhoitajan viran Helsingissä vuonna 1693. Hänen uransa menestyksekkäänä porvarina alkoi näin ollen valtakunnan itäosassa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Vuosi 2021 on alkanut jatkuvilla virusrajoituksilla, mutta museoalalla halutaan silti katsoa positiivisesti tulevaan. Museot ovat oppineet digitaalisemmiksi, mutta toivotaan, että voidaan toteuttaa tapahtumia ja ohjelmaa myös paikan päällä. Museo on olemassa kokoelmiensa kautta - mutta lisäksi siten, että museoissa vastataan paikallisyhteisön esittämiin kysymyksiin. Lue lisää Herttoniemen kartanon museon suunnitelmista vuodelle 2021 ohessa! Lue lisää »
Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!Lue lisää »
Viime viikonloppuna juhlimme Pyhäinpäivää museolla. 1.11. oli myös kauden viimeinen päivä, jolloin olimme auki yleisölle tänä vuonna. Korostaaksemme tätä järjestimme pientä ohjelmaa Knusbackassa ja puistossa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanon museo päätti keväällä tilata oman, uniikin teesekoituksen. Vantaa-Seura oli vastikään tehnyt vastaavaa ja ehdotti tätä myös meille. Tuloksesta tuli – vallan mainio! Teetä on myynnissä museossa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanon valtiattaren, Beata Sofia Wrangelin, talouskirjat 1820-luvulta ovat säilyneet. Niiden perusteella voimme arvata mitä herrasväki söi ja kulutti. Mahdollisesti Beata Sofia tunsi myös Cajsa Wargin reseptejä, joista oli tullut erittäin suosittuja hänen keittokirjansa julkaisemisen myötä 1700-luvulla. Ehkä Herttoniemessäkin syötiin vaikkapa porkkanakakkua. Lue lisää alla!Lue lisää »
Sunnuntaina Herttoniemen kartanon museo järjesti ohjelmaa Knusbackan museotilalla sadonkorjuu-teemalla. Kaikkea hauskaa oli luvassa ja sääolosuhteet olivat tällä kertaa suotuisat. Lue lisää alla!Lue lisää »
Tänä vuonna ei järjestetty Taiteiden yötä Helsingissä covid-19 tilanteen takia. Museolla päätimme kuitenkin kehottaa yleisöä tutustumaan museoalueeseen omin neuvoin järjestämällä ”Eläinten yön”, tai oikeastaan illan, ja julkistamalla ensimmäistä eMuseo-polkuamme. Lue lisää alla! Lue lisää »
Herttoniemen kartanon 1800-luvulla uusklassiseen tyyliin toteutetut rakennukset ovat kahden tunnetun arkkitehdin käsialaa: Pehr Granstedtin ja Carl Ludvig Engelin. Ketkä olivat nämä miehet, ja mitä muita tunnettuja rakennuksia he ovat suunnitelleet? Lue lisää alla! Lue lisää »
Uusklassismi oli tyyli, joka ammensi antiikista ja käytti historiaa. Tyyli oli vastareaktio rokokootyylille ja saavutti huippunsa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Herttoniemen kartanolla tyyli heijastuu sekä arkkitehtuurissa että esinekulttuurissa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eräs Helsingin kaikkien aikojen tunnetuimmista kauppiasta on todennäköisesti Johan Sederholm (1722–1805). Hän osti Herttoniemen kartanon upseeri Bengt von Spångenilta vuonna 1777. Jo aiemmin Sederholm oli ollut osakkaana von Spångenin perustamassa Herttoniemen fajanssitehtaassa vuonna 1762. Sederholm kuului porvaristoon, mutta hänelle annettiin erikoislupa omistaa aatelistiloja. Hän omisti myös muita kartanoita Helsingin seudulla. Lue lisää alla! Lue lisää »
Museo ei ole pelkästään rakennus pullollaan vanhaa tavaraa – museo on myös henkilökuntansa, joka tuottaa museopedagogiikkaa sekä kohtaa yleisön. Tässä blogikirjoituksessa kerromme lyhyesti itsestämme. Lue lisää alla! Lue lisää »
Hyvä museovieras, Herttoniemen kartanon museo on avannut sunnuntaina 7.6. ja pidetään auki sunnuntaisin 1.11.2020 asti. Covid-19 rajoittaa kuitenkin museomme käytäntöjä ja työskentelemme aktiivisesti turvallisen museokäynnin puolesta. Joitakin muutoksia ja rajoituksia on hyvä tietää. Lue lisää alla!Lue lisää »
Mitä vanhoja puurakennuksia piileksii Herttoniemen kartanon talousrakennusten pohjoispuolella aidan takana? Kyseessä on Knusbackan museomaatila, joka alun perin sijaitsi Sipoon Boxissa mutta siirrettiin Herttoniemen kartanolle 1920-luvulta alkaen. Samoihin aikoihin kansatieteilijä Arne Appelgren alkoi kerätä talonpoikaisesineistöä, joita voitiin esitellä museossa. Nykyään osa Knusbackan esineistöstä on peräisin Itä-Uudeltamaalta. Lue lisää alla! Lue lisää »