Aiemmin syksyllä uutisissa valitettavasti raportoitiin, että Espanjan Kanariansaarten pohjoisosassa, La Palman tulivuori-saarella, sattui lukuisia tulivuorenpurkauksia. Historiallisesti maailmassa on sattunut monta tulivuorenpurkausta. Useimmissa tapauksissa näillä on ollut merkittävä vaikutus historiaan. Eräs tulivuorenpurkaus sattui vuonna 79. Silloin kyse oli Vesuviuksen purkauksesta noin 10 km Napolista kaakkoon, nykyisessä Italiassa. Tapaus muun muassa vaikutti siihen muotokieleen, joka edelleen on nähtävissä Herttoniemen kartanolla. Miten tulivuorenpurkaus näkyy museon näyttelyissä? Millä tavoin antiikki edelleen vaikuttaa siihen, mitä esitellään Herttoniemen kartanolla? Tässä blogitekstissä pureudun tähän teemaan. Saadaksesi lisätietoja Vesuviuksesta ja antiikin vaikutuksesta Herttoniemen kartanoon, lue alla oleva teksti. Lue lisää »

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Lue lisää »

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Lue lisää »

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Lue lisää »

Aloitin työharjoittelun Herttoniemen kartanon museossa seitsemäs kesäkuuta 2021. Tähän saakka olen luetteloinut yli 1000 valokuvaa (enemmän kuin 60 kokoelmaa) Herttoniemen kartanon kuva-arkistosta nettiin Deskyn sivustoille. Lisää valokuvia on vielä luetteloitava ja myöhemmin kesällä fyysinen kokoelma pitää valokuvata ja luetteloida. Luetteloidessani kokoelmia, törmäsin kokoelmaan, jossa oli kuvia elokuvasta, jota oli kuvattu Herttoniemen kartanossa. Elokuva on Rautakylän vanha parooni (ruots. Gamla baron på Rautakylä) vuodelta 1923. Lue lisää alla!Lue lisää »

Herttoniemen kartanon museo voi, kuten muutkin museot, hankkia pieni määrä uusia esineitä kokoelmiinsa. Mutta esineiden tulee olla erityisiä, jotta niille varataan paikka kokoelmissa, koska tilaa on rajoitetusti. Tänä vuonna olemme saaneet tussipiirustuksen, jonka on tehnyt Carl Gabriel von Spången, jonka isä Bengt Gabriel omisti kartanon 1700-luvulla. Lue lisää alla!Lue lisää »

21. tammikuuta 2021 alkoi Helsingin yliopiston järjestämä Museoprojekti-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita työelämään ja kulttuurityöhön antamalla opiskelijoiden itse tuottaa historiallista teemaa kantava näyttely Herttoniemen kartanon museoon. Kurssin opettajina toimivat yliopistolehtori Derek Fewster ja Herttoniemen kartanon museon intendentti Eva Ahl-Waris. Kurssiin osallistui kahdeksan opiskelijaa historian kandidaattiohjelmasta sekä yksi opiskelija kulttuurin ja kommunikaation maisteriohjelmasta. Seuraavan neljän kuukauden ajan opiskelijat tuottivat 1800-luvun lapsuutta esittelevän näyttelyn “Kesä ja pelit”. Näyttely koostuu fyysisistä leluista ja bookcreator.com -alustalla toteutetusta digitaalisesta näyttelystä . Kesä ja pelit -näyttelyn fyysinen osa on auki yleisölle joka sunnuntai klo 12–14 syyskuun loppuun asti. Lue lisää alla!Lue lisää »

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Lue lisää »

Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Lue lisää »

Abraham Wetter (n. 1690-1737) syntyi vuoden 1690 tienoilla Tukholmassa, mutta kasvoi ja toimi Helsingissä. Hän omisti Herttoniemen kartanon 1730-luvulla ja toimi pormestarin virassa Helsingissä aikana, jolloin kaupungissa vallitsi haastavaa Isonvihan (1700-21) jälkeistä jälleenrakentamista. Lue hänestä lisää alla!Lue lisää »